Tervetuloa vehreään ja rauhalliseen Pakkalaan

Pakkalassa on useita alueita, joita on rakennettu asuttaviksi 1950-luvulta alkaen: Veromäki (1950- ja 1960-luku), Sandbacka (1990-luku), Kartanonkoski (2000–2008) ja Pakkalanrinne (noin 2005-). Vähitellen Tammiston–Pakkala on kehittynyt seudun kaupalliseksi keskukseksi. Pakkalassa ja sen läheisyydessä on myös paljon nähtävää ja koettavaa. Tutustutaan tähän Vantaan vihreään helmeen hieman paremmin!

Erinomaiset palvelut ja monipuoliset liikenneyhteydet

Pakkala on vastakohtien kaupunginosa positiivisessa mielessä: sen asuinalueet ovat vehreitä ja rauhallisia, toisaalta kivenheiton päässä kodista löytyy yksi Suomen vilkkaimmista ostoskeskuksista. Monipuolinen kauppakeskus Jumbo on osa Vantaanportin yrityspuistoa ja liikekeskusta, johon kuuluvat lisäksi Suomen suosituin vesipuisto Flamingo hotelleineen, vapaa-ajan palveluiden keskus ja yrityskeskittymä. Aviapoliksen asema palvelee junalla liikkujia ja tulevaisuudessa Vantaan ratikan suunnitelmat ohjaavat myös kapeammat raiteet Jumboon.

Kaupunginosan halki kulkee Ylästöntie, joka on osa keskiaikaisperäistä Turun–Viipurin maantietä eli Kuninkaantieksi kutsuttua Suurta rantatietä. Pohjoispuolella kulkee yksi pääkaupunkiseutua halkovista pääteistä, Kehä III. Pakkalasta kulkee bussilinjoja mm. Helsinkiin, Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Malmille, Itäkeskukseen sekä lentoasemalle, jonne on reilut 3 kilometriä.

Pakkalan kirjoitettu historia alkaa Backaksen kartanosta

Pakkalasta on löydetty varhaisia merkkejä asutuksesta jo kivikaudelta ja keskiajalta. Nimensä Pakkala on saanut Backaksen kartanosta, joka perustettiin 1600-luvulla. Ruotsin vallan aikana vauras kartano oli säteri eli ratsutila, jolla oli velvollisuus varustaa ratsumies kuninkaan joukkoihin.

Sittemmin tila oli useiden eri mahtisukujen hallussa ja myytiin lopulta Osuusliike Elannolle. 1900-luvun alkupuolella tuolloin Vantaanjoelta Tuusulan rajalle saakka ulottuva suurtila tuotti suurimman osan helsinkiläisten kuluttamista elintarvikkeista. Tilan metsistä taas kuljetettiin puutavaraa ja turvetta omaa rautatietä pitkin kaupunkilaisten käyttöön, tiilitehtaankin Elanto perusti.

Toisen maailmansodan jälkeen Helsingin kaupungin kasvu kuitenkin söi vähän kerrallaan kartanon valtavat maa-alueet, joita pakkolunastettiin asutusta ja lentoasemaa varten. Vuonna 1986 Elanto myi kaiken vielä jäljellä olleen maan rakennusliikkeille, jättäen itselleen vain kartanon ulkorakennuksineen. Nykyisin Backaksen kartanon rakennukset on suojeltu ja tiloissa jatkaa pitopalvelu.

Kasvatusta, koulutusta ja muita julkisia palveluita

Pakkalan väkiluku on kasvanut 25 vuodessa liki 10 000:een, ja Pakkala on noussut asukasluvulla mitattuna Vantaan neljänneksi suurimmaksi kaupunginosaksi. Asuntokannasta noin 60 % on vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja. Väestö on nuorta ja siinä korostuvat lapsiperheet: alle kouluikäisiä lapsia on runsaasti ja yli 65-vuotiaita vähän.

Pakkalasta löytyykin useita kouluja ja päiväkoteja. Hagelstamintiellä on informaatio- ja oppimiskeskus Point, jossa on kirjasto, Vantaan kansainvälinen koulu ja päiväkoti. Kartanonkosken koulun rakennuksessa Suomen nuoret toivot pääsevät toteuttamaan itseään kaupungin nuorisotila Wintillä.

Vantaan ammattiopisto Varian oppisopimus- ja työelämäpalveluista vastaava Leija yrityspalvelukeskus toimii Pakkalassa. Alueella on myös neuvola ja hoitokoti. Kaupungin terveyskeskus sijaitsee Tikkurilassa.

Virkisty rauhoitetussa metsässä

Patikoijalle ja luonnonystävälle löytyy Pakkalasta monta mielenkiintoista kohdetta. Kaikki tässä luetellut alueet ovat suojeltuja. Kannattaa siis etukäteen tutkia, mitä alueella voi tehdä ja missä siellä voi kävellä vahingoittamatta herkkää, luonnontilaista elinympäristöä.

Tammiston luonnonsuojelualue on nimensä mukaisesti tammimetsää ja Vantaan ensimmäinen suojeltu metsikkö. Sen tavoitteena on säilyttää pääkaupunkiseudulla ainutlaatuiset jalopuumetsiköt ja pähkinäpensaslehdot, samoin kuin avonaiset kalliokedot.

Ruutinkosken rantojen korkearuohoiset rantaniityt rehevine lehtoineen ovat valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman piirissä. Lehtipuuvaltaisissa rantalehdoissa kasvaa vaahteraa, haapaa, pihlajaa, tuomea, harmaaleppää ja tervaleppää. Myös paikan rikas linnusto edesauttoi rauhoituspäätöstä. Pitkäkosken sillan ja Ruutinkosken välisellä jokiosuudella saa perhokalastaa ja uistella kalastusluvan lunastamalla, mutta onginta on kielletty.

Perinteikkään näköistä kuusivoittoista metsää pääset ihailemaan Krakanpuistossa, joka on rauhoitettu vuonna 2020. Siihen kuuluu luonnontilaisessa uomassaan virtaava puro ja sitä ympäröivä metsä.

Tutustu lisäksi Pakkalan laitamilla virtaavan Vantaanjoen vehreisiin rantoihin ja ulkoilureitteihin.

Henkisty hellimällä eläimiä – pian bongaat ehkä muuminkin!

Haltialan kotieläintila on lapsiperheiden suosikki! Se on Helsingin kaupungin omistama virkistys- ja opetuskäyttöön tarkoitettu kotieläinpiha ja maatila, jonka ensisijainen tehtävä on pitää vuosisatoja vanhat pellot edelleen viljelykäytössä. Hyvänä kakkosena tulee se, että lapsoset pääsevät näkemään muun muassa lampaita, kanoja ja vuohia. Maatilalla järjestetään myös rekiajelua ja kesäisiä tapahtumia, kuten rivitanssi-iltoja. Elämyksien ohessa voit nauttia kahvila-ravintola Wanha Pehtoorin tarjoiluista ja lapset voi laskea mellastamaan tilan leikkipuistoon.

Oletko käynyt häissä Pyhän Laurin kirkossa? Myöhäiskeskiajalla, 1400-luvun puolivälissä valmistunut kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin edelleen pystyssä oleva rakennus. Sen puuosat tosin on uusittu palon jälkeen 1800-luvun lopulla. Kirkko ympäristöineen on osa Helsingin pitäjän kirkonkylää, joka on Etelä-Suomen parhaiten säilynyttä historiallista kirkonkylämiljöötä.

Backakseen, lähelle Ylästöntielle on suunniteltu vuodesta 2020 asti maailman ensimmäistä Muumi-teemaisesta sisäpuistoa. Hankkeeseen kuuluu puiston lisäksi noin 2 000 henkilön tapahtumakeskus. Nämä mahdollistava kaavamuutos on jo hyväksytty.

SATOlla on Pakkalassa vuokrakoteja, joista on lyhyt matka sekä monipuolisten palvelujen että liikenneyhteyksien äärelle. Löytyisikö täältä sinulle elämäsi vuokrakoti?