Meri, luonto ja palvelut – Finnoossa kaikki on lähellä

Kuvat: ARCO Architecture Company

Finnoo vai Suomenoja?

Finnoo ja Suomenoja tarkoittavat samaa kaupunginosaa. Espoon vanhin maata viljelevää suomalainen asutus sijaitsi juuri Finnoossa jo 1000-luvun alussa, ruotsinkielinen väki levisi alueelle keskiajalla. Ruotsinkielinen nimi Finno juontaa juurensa sanaan Finnevik (suomalaisten lahti). Molemmat suomenkieliset nimet pohjautuvat tähän ruotsinkieliseen nimeen. Espoon kaupungin linjauksen mukaan nimenkäytössä siirrytään nimeen Finnoo, joka annettiin metroasemankin nimeksi.

Kestävää ja ekologista kaupunkirakentamista

Finnoon kaupunginosaan on suunniteltu koteja noin 17 000 ja työpaikkoja noin 1 800 ihmiselle. Rakentaminen alkoi keväällä 2020 ja ensimmäiset asukkaan muuttivat koteihinsa syksyllä 2021.

Finnoosta kaavaillaan kestävän kaupunkirakentamisen edelläkävijää, jossa rakentamista, rakennusmateriaaleja ja liikkumista ohjataan sekä kestäviin että vähäpäästöisiin muotoihin. Alueelle suunnitellaan Suomen ensimmäistä geotermistä lähilämpöverkkoa. Finnooseen rakennetaan kaukolämpö- ja kaukokylmäjärjestelmät, joilla pyritään pitämään energiat suljetussa kierrossa.

Kaikki kävelyetäisyydellä

Finnooseen on suunniteltu monipuolisia julkisia ja yksityisiä palveluita sekä sujuvat joukkoliikenneyhteydet. Asemakaavoissa on varaukset kahdelle yhtenäiskoululle ja usealle päiväkodille. Kaupalliset palvelut painottuvat metroaseman ympäristöön ja satamapalvelut rantavyöhykkeelle. Finnoon keskustaan, metroaseman viereen nousee alueen oma kauppakeskus. Metroaseman lähellä sijaitsevat myös 2024 valmistuvat SATOn uudet kotitalot Peijinkuja 6 ja 10, joihin on tulossa yhteensä 257 vuokra-asuntoa.

Valmiissa Finnoossa kaikki palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Jo rakentamisen aikana uusilla asukkailla on käytettävissään mm. Matinkylän, Espoonlahden ja Merituulentien ympäristön palvelut kauppakeskuksineen (kauppakeskus Liila ja Iso Omena), kaikki noin kilometrin säteellä metrolta. Hyvin läheltä löytyy lisäksi (viher-)rakentamisen ja kierrätyksen monipuolisia palveluita, esimerkiksi Plantagen, Bauhaus, Motonet, Lidl sekä Suomenojan kierrätyskeskus.

Kaipailetko mustakurkku-uikkua tai lapasorsaa?

Ei hätää, löydät ne suurella todennäköisyydeltä Finnovikenin kosteikolta, joka muodostuu vesialtaasta ja sitä ympäröivästä suoalueesta. Tämä tulvavaikutteinen suo eli luhta syntyi, kun vesiallas padottiin merenlahdesta 1960-luvulla. Finnovikenin kosteikon reunoilla on metsää ja alueen poikki virtaa kaksi puroa. Ravinteikas maaperä ja luonnonympäristö on suotuisa elinympäristö kasvillisuudelle, erilaisille hyönteisille ja linnuille – sekä loistava paikka ihailla näitä luonnon ihmeitä. Alue on suojeltu.

Finnovikenin lintutorneihin tai allasta kiertävälle luontopolulle on kiva mennä kuljeskelemaan vaikka koko perheen voimin. Kosteikolla voi bongata useita uhanalaisia lintulajeja ja muita harvinaisia eläimiä kuten liito-oravan, viitasammakon tai viiksisiipan. Alueella viihtyviä, harvinaisia hyönteisiä ovat mm. luhtaviholainen, hämeensiemenkiitäjäinen ja pyöröjuovakirppa. Jo pelkästään eläimistön nimissä riittää keskustelunaihetta pitkäksi aikaa!

Arjesta juhlaan

Finnoonsataman merihenkiseen asuinalueeseen tulee kuulumaan olennaisena osana pienvenesatama, josta muodostunee asukkaiden ja espoolaisten yhteinen olohuone palveluineen, harrastuksineen, aukioineen ja kahviloineen. Finnoonsatamassa pysähtyvien saaristolaivojen kyydissä pääsee kaupungin ulkoilusaariin. Uimaan voi pulahtaa läheisellä Nuottalahden uimarannalla, jonne on nykyisestä Suomenojan venesatamasta alle puoli kilometriä.

Jos kuljet samaa rantaa vastakkaiseen suuntaan, päädyt Villa Rulludiin, jossa on ilmainen Huvilamuseo, kahvila ja juhlatilat. Kesäaikaan Suomenojan sataman Cafe Gabriela tarjoilee makeita ja suolaisia herkkuja merenrannan kulkijoille.