PTT:n tutkimus tunnisti neljä erilaista asukasprofiilia – lähiöt eivät kiinnosta

SATOn Aarnio: Lähiöiden maine paranee lähiöitä kehittämällä

**Kaupunkien asukkaista suurin osa haluaa asuinympäristöltään vehreyttä tai omaa ulkotilaa. Asumisen mieltymykset vaihtelevat ikäryhmittäin ja eri asukasprofiilien mukaan. Esimerkiksi nuoret painottavat liikenneyhteyksiä, vanhemmat palvelujen saavutettavuutta. Tiedot käyvät ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan lähiöt eivät kiinnosta, ja SATOn investoinneista vastaavan johtajan Antti Aarnion mukaan tämä voidaan ratkaista kehittämällä lähiöitä esimerkiksi täydennysrakentamisen keinoin. SATO oli yksi tutkimuksen tilaajista.  **

PTT selvitti Suomessa ensi kertaa ihmisten mielipiteitä asumisesta valintakoemenetelmän avulla. Siinä vastaajat joutuivat punnitsemaan erilaisten asumisen vaihtoehtojen välillä ja valitsemaan, mitä tekijöitä painottavat ja mistä ovat valmiita maksamaan. Tekijöitä olivat muun muassa alueen vehreys, talotyyppi ja asunnon koko. Vastaajia oli 2 900 yhteensä 21 kaupungista*.

SATOn investoinneista vastaavan johtajan Antti Aarnion mukaan yhtenä mielenkiintoisena asiana tutkimuksessa nousi esiin lähiöiden uudistamisen tarve. Asuinympäristöistä kaupunkikeskustan lähialue koetaan keskimäärin parhaimmaksi, uusi asuinalue toiseksi parhaimmaksi ja lähiö vähiten kiinnostavaksi. Erityisesti nuoret suhtautuivat lähiöihin negatiivisesti. Lähiöihin olisi hyvä pyrkiä lisäämään sellaisia viihtyvyystekijöitä - esimerkiksi monipuolisia palveluja ja hyviä liikenneyhteyksiä - joita muillakin asuinalueilla arvostetaan.

- Selvityksestä käy ilmi, että lähiöiden maine on vähän huono. Mainetta voi kuitenkin parantaa käytännön teoilla, eli toisin sanoen parantamalla lähiöitä esimerkiksi täydennysrakentamisen keinoin. Hyvin suunnitellun ja toteutetun täydennysrakentamisen avulla palvelut alueella säilyvät ja jopa paranevat, ja tutkimuksessa toivottujen viheralueiden suunnitteluun ja hoitamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lähiöiden kehittämistä tehdään aina tiiviisti yhdessä kaupungin ja alueen toimijoiden kanssa.

Tutkimuksessa nousi lisäksi esiin yhteistilojen merkitys, joka on yksi SATOnkin fokusalueista suunnittelussa. Yksi tapa edistää hyvää naapuruutta on suunnitella ja toteuttaa taloihin ja pihapiireihin luontevia kohtaamispaikkoja, mitä SATO on kokeillut hyvin tuloksin esimerkiksi Vantaan StudioKodissa.

- Kun yhteiset tilat suunnitellaan niin, että niistä muodostuu asukkaiden luontevia kohtaamispaikkoja, kynnys kanssakäymiseen naapureiden kanssa madaltuu selvästi. Yhteisiä tilojakin pitää siis katsoa aivan uusin silmin, sillä perinteiset kerhotilat houkuttavat yhä harvempia, Antti Aarnio kertoo.

Neljä erilaista asukasprofiilia

Tutkimuksessa erilaisia asukasprofiileja tunnistettiin neljä. Profiilit ovat Viherkaupungin pientaloasujat (24% vastaajista), Urbaanit kaupunkilaiset (15%), Hintatietoiset omistusasujat (50%) ja Modernit viherkaupunkilaiset (11%).

Viherkaupungin pientaloasujat suosivat valintakokeessa selvästi nykyistä asuntoaan suhteessa ehdotettuihin uusiin asuntoihin. Tähän ryhmään kuuluneet arvottivat korkeimmalle keskustan lähialuetta asuinalueena ja talotyyppinä pientaloa. Parkkipaikka lisäsi selvästi asunnon houkuttelevuutta.

Urbaanit kaupunkilaiset viihtyivät vilkkaassa kaupunkimaisessa ympäristössä, ja heille luonnoksi riitti lähipuisto. Ryhmä suosi vuokra-asumista sen tuoman joustavuuden vuoksi - asuntolainan oton koettiin sitovan liikaa.

Hintatietoisten omistusasujien valintoihin vaikutti erityisen voimakkaasti asunnon hinta. Tässä ryhmässä lähiöön asuinalueena suhtauduttiin neutraalisti. Muissa ryhmissä lähiö asuinalueena vähensi selvästi asuinvaihtoehdon houkuttelevuutta. He suhtautuivat kielteisimmin kaupunkipientaloihin talotyyppinä.

Moderneilla viherkaupunkilaisilla korostui asuinympäristön vehreyden tärkeys. He pitivät hieman muita tärkeämpänä yhteiskäyttötiloja. Ryhmään kuului eniten nuoria, alle 40-vuotiaita vastaajia, ja naisia oli enemmän kuin aineistossa keskimäärin.

Nuoremmat valmiimpia maksamaan tilasta

Kaupunkilaisten mieltymyksissä on eroja myös ikäryhmittäin tarkasteltuna. Alle 40-vuotiaiden asumisvalinnoissa painottuivat liikenneyhteydet. Heille työ- ja koulumatkojen sujuvuus oli tärkeämpää kuin muut tekijät. 40-60-vuotiaiden asumisvalinnoissa painottui liikenneyhteyksien lisäksi asuinalueen vehreys. Yli 60-vuotiaiden asumisvalinnoissa taas korostui keskeisten palveluiden saavutettavuus.

Alle 40-vuotiaat suhtautuivat vanhempia vastaajia myönteisemmin vuokra-asumiseen, ja vuokra-asuminen onkin tyypillisintä nuoremmissa ikäluokissa. Lähes kaikki alle 40-vuotiaat vuokralla-asujat aikovat vaihtaa asuntoa seuraavien viiden vuoden aikana.

Omasta parkkipaikasta alle 40-vuotiaat olivat halukkaita maksamaan selvästi vähemmän kuin vanhemmat vastaajat. Alle 40-vuotiaat olivat myös melko kiinnostuneita luopumaan omasta autosta, jos alueella olisi hyvä julkinen liikenne ja yhteiskäyttöauto. Heillä oli muutenkin myönteinen suhtautuminen julkiseen liikenteeseen.

Muita tuloksia ja suosituksia:
* Vuokralla asujista yli 93 prosenttia suunnittelee asunnon vaihtoa seuraavan 5 vuoden aikana. Suurin syy asunnonvaihtohaluun oli kaikissa ikäryhmissä hinta. Alle 40-vuotiaista lähes puolet halusi muuttaa asunnon epäsopivan koon takia.
* Muuttoaikeisista vastaajista 13 % olisi kiinnostunut omistamisen ja vuokraamisen väliin sijoittuvista hallintamuodoista. Vastaajista 6 % asuu nyt näin hallituissa asunnoissa, joten tarvetta tällaisille ratkaisuille olisi nykyistä enemmän.
* Monien ihmisten toiveisiin vehreydestä ja omasta ulkotilasta voitaisiin vastata tilavalla parvekkeella ja vehreällä, puutarhamaisella korttelipihalla tai vastaavalla pienehköllä viheralueella.
* Asuinympäristöistä kaupunkikeskustan lähialue koetaan keskimäärin parhaimmaksi, uusi asuinalue toiseksi parhaimmaksi ja lähiö vähiten kiinnostavaksi. Erityisesti nuoret suhtautuivat lähiöihin negatiivisesti. Lähiöihin olisi hyvä pyrkiä lisäämään sellaisia viihtyvyystekijöitä - esimerkiksi monipuolisia palveluja ja hyviä liikenneyhteyksiä - joita muillakin asuinalueilla arvostetaan.

Lisätietoja
Antti Aarnio, liiketoimintajohtaja, SATO Oyj, p. 0201 34 4200, 040 164 7052, antti.aarnio@sato.fi
Emmi Haltia, PTT, p. 040 164 8169, emmi.haltia@ptt.fi Aija Tasa, RAKLI, p. 050 327 2077, aija.tasa@rakli.fi

* Tutkimuksessa mukana olevat kaupunkiseudut: Espoo, Hamina, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulu, Pori, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa. Lisäksi mukana oli 200 vastaajan otos näiden ulkopuolisilta alueilta.

Koko tutkimusraportti ”Kaupunkiseutujen asukkaiden asumispreferenssit - Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua? ” ja policy brief ”Alle 40-vuotiaat kaupunkilaiset toivovat asumiseltaan hyvää julkista liikennettä ja vehreyttä” ovat luettavissa PTT:n kotisivuilla www.ptt.fi

Tutkimushankkeen rahoittivat RAKLI, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Tampereen kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, MAL-verkosto, SATO Oyj sekä ympäristöministeriö.