Hyvästit hukkatilalle
Oletko koskaan miettinyt, miksi SATOn vuokra-asuntojen kylpyhuoneet, keittiöt, olohuoneet ja eteiset ovat juuri sellaisia kuin ovat? Miksi keittiön kaapinovet ovat niin usein valkoisia tai talon yhteiset saunat paneloitu perinteisellä puulla?
Vastauksen jäljille pääsee SATOtalon yläkerrassa Helsingin Käpylässä. SATOn Design Manager Piritta Kokkonen on sisustusarkkitehti, joka vastaa SATOn uusien talojen, peruskorjauskohteiden ja toimistotilojen suunnittelusta. Hänen tietokoneellaan rakentuvat kuvat uusista kylpyhuoneista, keittiön kaapistoista ja eteisratkaisuista.
Piritta ei kuitenkaan tempaa värejä ja mallistoja päästään tai fiilispohjalta. Hänen tiiminsä kerää asukkailta palautetta, kuuntelee asiakaspalveluun kantautuneet huomiot ja kehittää koko ajan uusia tapoja, joiden avulla asukkaat pääsevät vaikuttamaan siihen, miltä omassa kodissa näyttää.
Tänä keväänä ja viime vuoden talvella asukkaiden toiveita ja haaveita kerättiin SATO Pulssi -asukaspaneelin avulla. Pulssi on SATOn asukkaista muodostettu paneeli, jolle tulee aina silloin tällöin tekstiviestillä kutsu vastata erilaisiin kyselyihin. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan lahjakortteja.
Tällä kertaa panelisteilta kysyttiin mielipiteitä muun muassa kodin säilytysratkaisuista, pintamateriaaleista ja yhteisistä tiloista.
Myös saunoista.
”Kyselystä kävi selväksi, että trendikkäät valkoiset saunat eivät ole vastaajien makuun, asukkaat haluavat oman talonsa saunaan perinteistä puuta. Monet toivoivat myös jääkaappia pukuhuoneeseen”, Piritta kertoo.
Enemmän säilytystilaa, kiitos
Kummassa säilyttäisit vaatteesi mieluummin: vaatehuoneessa vai vaatekaapissa?
Jos kylppärissä on vähän tilaa, haluaisitko sinne mieluummin laskutilaa pyykeille vai kapean avohyllyn tai kaapin?
Tällaisiin kysymyksiin panelistit ottivat kantaa. Piritta osasi odottaa, että asukkaat suosivat säilytystiloja, mutta tulos yllätti silti.
Paneelin vastaajista 77 prosenttia valitsisi mieluummin vaatehuoneen kuin vaatekaapin. Yli 80 prosenttia ottaisi pieneen kylpyhuoneeseen mieluummin avohyllyn kuin laskutilaa.
”Yllättävän moni asukas valitsi vaatehuoneen. Nyt meidän tehtävämme on keksiä keinoja, joilla vaatehuoneita saadaan mahtumaan asuntoihin.”
Onneksi SATOlla ja Pirittalla on kokemusta neliöiden tehokäytöstä. Piritta oli mukana tiimissä, joka suunnitteli SATOn 15 neliön StudioKodin konseptin.
”Siinä viilattiin, höylättiin ja tehtiin pienoismalleja, kunnes tilasta saatiin toimiva”, Piritta sanoo ja kertoo, että eniten hankaluuksia aiheutti sängyn paikan miettiminen. Tavallinen parisänky vie 3,2 neliötä tilaa, joten kun se keksittiin nostaa parvelle, ongelma oli ratkaistu.
”SATO StudioKodissa ei ole senttiäkään hukkatilaa, kaikki on käytetty hyväksi. Sitä ajattelua haluamme ottaa myös tavallisiin koteihin, jotta asiakkaat eivät maksa yhdestäkään turhasta neliöstä.”
Helppoa sen olla pitää
Yksi asia, joka säilytystilojen lisäksi nousee esille kaikissa palautteissa ja kyselyissä, on Pirittan mukaan helppohoitoisuus. Se, että pinnat on helppo pitää puhtaana ja että esimerkiksi kylpyhuoneen kalusteet kestävät käyttöä.
Palaute ei ole kaikunut kuuroille korville. SATO on juuri julkaissut oman Kide-kylpyhuonemalliston, jonka äiti on Pirittan kollega, tuotekehityksen ja hankinnan asiantuntijana toimiva teollinen muotoilija Jonna Röynä. Todella kestävästä massiivilaminaatista valmistetut kalusteet ovat hyvännäköisiä, tarjoavat runsaasti säilytystilaa ja ne on helppo puhdistaa. Kaiken lisäksi mallisto on valmistettu Suomessa.
”Haluamme panostaa kalusteiden elinkaareen. Kide-mallistolla on 25 vuoden takuu, massiivilaminaatti ei kupruile, vaikka sen upottaisi mereen”, Piritta sanoo ja hymyilee.
Toinen esimerkki toimivuudesta on keittiöiden uusi jätevaunusarja tai “jätevaunujen mersu”, niin kuin Piritta sitä kuvailee.
Röynän suunnittelemassa jätevaunussa erilaisille roskille on eriväriset astiat. Kun roskat vie keittiöstä roskakatokseen, isot jäteastiat on koodattu samoilla väreillä.
”Parasta tässä työssä on, kun onnistumme tekemään toimivia koteja, joissa ihmiset tykkäävät asua.”