Seniorina Suomeen muuttanut Layla ihastui Vuosaareen

Oli vuosi 2018, kun 70-vuotias Layla muutti sotaakäyvästä Syyriasta Suomeen turvaa ja rauhaa etsimään. Vuosaaresta hän löysi onnen ja elämän, joka täyttyy saunomisesta, laulusta ja puutarhanhoidosta.

”Suomi ja Syyria eroavat toisistaan kuin yö ja päivä”, Layla Alhakim sanoo. ”Suomessa on ihanan siistiä ja vehreää ja puistoja kaikkialla – jopa pääkaupungissa!”

Nyt tuo vehreys on kadonnut vastasataneen lumen alle, ja maaston muodot ovat muuttuneet pehmeiksi. Layla istuu kotonaan lämpimässä, vieressään tyttärensä Layal Omar. Perhe saapui Suomeen Syyrian sisällissotaa pakoon ja asettui asumaan viihtyisään Vuosaareen.

”Suomalaiset ovat todella mukavia”, Layla hymyilee. ”Harmikseni en kuitenkaan osaa kieltä, enkä voi siksi lähestyä heitä."

"Uuden kielen oppiminen minun iässäni on todella vaikeaa, mutta onneksi voin aina hymyillä ihmisille.”

Saunomista, laulua ja syyrialaisia herkkuja

Ennen Suomeen muuttoa Layla ei ollut koskaan käynyt saunassa. Hänen ensimmäisessä vuokrakodissaan oli kuitenkin talosauna, ja rakkaus syttyi heti ensi löylyistä. Nykyään Laylalla on sauna omassa kodissaan, ja saunomisesta on tullut hänelle jokaviikkoinen nautinto.

Saunomisen lisäksi Layla rakastaa kutsua ystäviä luokseen ja valmistaa heille syyrialaista ruokaa. Myös laulaminen on koko perheen rakas harrastus.

Iloinen seniorinainen kotikeittiössään teetarjottimen kanssa. Taustalla hella ja jääkaappi, etualalla viherkasveja. Naisella vaalea tukka, silmälasit ja musta koristeellinen tunika.

Laylalle tärkeä ovi kotoutumiseen ja oman yhteisön löytämiseen on ollut JADE-toimintakeskus, joka järjestää seniorimaahanmuuttajille toimintaa ja koulutusta. Se on mahdollistanut erilaisia retkiä ympäri Suomen ja tarjonnut yhteisön, johon tukeutua.

”Yhtä asiaa kuitenkin ikävöin Syyriasta: hienosti pukeutumista ja kuljeskelua kaduilla kauniissa leningeissä ja koruissa”, Layla sanoo ja jatkaa nauraen: ”Suomessa se ei onnistu, sillä täällä on niin kylmä suuren osan vuodesta! Kauniit vaatteet jäävät paksujen takkien alle piiloon.”

Parasta Vuosaaressa: puistot, meren läheisyys ja oma perhe

Luonto ja meri ovat Laylalle rakkaita, ja kävelymatkan päässä sijaitsevasta Aurinkolahdesta onkin tullut hänelle tärkeä paikka. Siellä hän istuu usein rantatuolissaan katselemassa merta. Myös Uutelan metsäpolut ovat tulleet hänelle tutuiksi.

”Täällä on ihana kävellä ympäriinsä ja katsella puita”, Layla hymyilee.

Tärkein syy Vuosaaressa viihtymiseen on kuitenkin perhe: kaikki hänen lapsensa ja lapsenlapsensa asuvat siellä. Tiiviisti yhtä pitävä perhe auttaa ja tukee toisiaan.

”En voisi elää kaukana perheestäni”, Layla sanoo.

Unelmien vuokrakoti ja puutarha

Muutettuaan Suomeen Layla on asunut kolmessa eri SATO-kodissa. Ensin tyttärensä Layalin luona, sitten yhteisessä kodissa miehensä kanssa ja tämän kuoltua omassa kodissaan. Nykyinen asunto sijaitsee vain kivenheiton päässä Layalin kodista, ja oli oikea onnenpotku.

”Olin kertonut SATOlle, että etsin äidilleni uutta kotia läheltäni Vuosaaresta”, Layal kertoo. ”Ja tämä oli hänen unelmiensa koti: siinä oli sauna ja puutarha. SATO oli ihana, ja antoi asunnon äidilleni.”

”Äiti rakastaa pientä puutarhaansa”, Layal hymyilee. ”Hän rakastaa luontoa yli kaiken, ja sitä, että pystyy istuttamaan kukkia.”

Ensimmäisenä kesänä uudessa asunnossaan Layla kasvatti kukkien lisäksi myös yrttejä, tomaatteja ja kumkvatteja, rakensi kasvatuslavoja sekä kasveille oman kastelujärjestelmänsä.

”Hänen selkänsä kipeytyi niin pahasti, että jouduimme viemään hänet sairaalaan!” Layal muistelee. ”Nyt olemme käyneet monta vakavaa keskustelua, ja äiti on luvannut ottaa vastedes rauhallisemmin ja istuttaa vain kukkia.”

SATOn asukas Layla kotisohvallaan kissansa kanssa. Laylalla kaunis musta kullalla kirjalíltu paita ja kissalla raidallinen turkki.

Puutarhansa lisäksi Layla nauttii erityisesti vuokrakotinsa helppoudesta.

”Jos otan yhteyttä huoltoon tai tarvitsen jotain kotiini, saan apua aina silmänräpäyksessä”, Layla kertoo.

Ja kun talomestarit saapuvat tekemään taikojaan, hoituu hommat silloinkin – vaikka yhteistä kieltä ei olekaan. Viittilöimällä ja puhelimen kääntäjän avulla pääsee nimittäin jo pitkälle.

”Ja jos hän ei muista, kuinka kääntäjää käytetään, voi hän aina soittaa minulle tai sisaruksilleni”, Layal hymyilee.

Tämä juttu on osa 85 vuotta SATOmaista asumista -sarjaa, jossa SATOkotien asukkaat päästävät meidät tutustumaan ainutlaatuisiin elämiinsä.

Koti lisätty hakemukseesi!

Siirry hakemukseenPalaa hakutuloksiin