Naapureille kannattaa jutella
SATOn tutkimuksen mukaan alle joka kymmenes suomalainen vuokra-asukas tuntee naapurinsa etunimeltä. SATOn naapurikummit auttavat asukkaita tutustumaan toisiinsa ja viihtymään kodeissaan pidempään.
Korkea 50-luvun kerrostalo hohtaa keltaisena kirpeän pakkaspäivän auringossa. ”Täällä on ihmisen hyvä elää”, ajatteli Johanna Zalagh muuttaessaan SATOn vuokra-asuntoon Helsingin Haagaan toukokuussa 2019. Hän on SATOn asukas ja vapaaehtoinen naapurikummi, joka auttaa uusia asukkaita sopeutumaan uuteen taloon ja asuinympäristöön.
– Toivotan lähialueen SATO-talojen asukkaat tervetulleeksi ja kyselen kuulumisia. Viimeksi naapurini yllättyi iloisesti, kun vein hänen parvekkeelleen käyttämättömäksi jääneen vanhan tuolin, Johanna kertoo.
Naapurikummitoiminnan tavoitteena on saada asukkaat viihtymään kodeissaan ja ymmärtämään omia naapureitaan paremmin.
SATOn teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät näet syystä tai toisesta tunne naapureitaan erityisen hyvin. Vuokralla asuvista suomalaisista vain 8 prosenttia tuntee omat naapurinsa etunimeltä. Omistusasujilla vastaava osuus on hiukan suurempi: 13 prosenttia.
Hyvä naapuruus vaatii siis yhä enemmän tukea. SATO-kodit sijaitsevat kerrostaloissa, joissa naapurit ovat lähellä: heihin törmää piha-alueella, pesutuvassa tai vaikkapa pyöräkellarissa. Avoin kommunikointi luo hyvää tunnelmaa asumiseen.
– Lähtökohtaisesti pyrimme siihen, että naapurit eivät tuntuisi jotenkin pelottavilta. Kun naapuria moikkaa, niin oppii myös ymmärtämään toista puolta, kertoo SATOn naapurikummitoiminnasta vastaava yhteisömanageri Piia Matilainen.
Samaa mieltä on naapurikummi Johanna.
– Naapurini sanovat, että asuminen on yksinkertaisesti mukavampaa, jos on kivat naapurit. Ja eihän niihin naapureihin tutustu muuten kuin juttelemalla, toteaa Johanna, joka on keskustellut paljon naapuruudesta oman kotitalonsa asukkaiden kanssa.
Naapurikummi saa asuintalon tuntumaan kodilta
Naapurikummi Johannan tehtäviin kuuluu arkisissa asumiseen liittyvissä asioissa neuvominen ja yhteishengen kohottaminen. Hänen mielestään oleellisinta on luoda matala kynnys oman talon asioista keskustelemiselle.
– Haluan viestiä, että minua on lupa lähestyä. Saatan kysyä pyykkituvalla, että voinko olla avuksi. Joskus autan roskien lajittelussa ja tulen samalla kysyneeksi toiveita tai kuulumisia, kertoo Johanna.
Kaikista naapureiden huolista naapurikummin ei toki tarvitse kuormittua. Vikailmoituksissa asukkaat ovat suoraan yhteydessä huoltoon tai asioivat OmaSATO-palvelussa tai netissä, ja SATO-talojen käytännön asioita hoitavat palvelupäälliköt. Arjen asumisen haasteisiin SATO tarjoaa myös asumisneuvontaa eri kielillä. Naapurikummien kanssa on sovittu, ettei naapureiden riitojen sovitteluun puututa, vaan vakavammat aiheet pyritään selvittämään muualla.
Pilottivaiheessa oleva naapurikummitoiminta kattaa tällä hetkellä 11 taloa pääkaupunkiseudulla, ja sen lisäksi naapurikummeja on Turussa ja Tampereella.
Koti on muutakin kuin seinät
SATOn naapuruutta koskevassa tutkimuksessa selvitettiin myös naapureissa ärsyttäviä asioita. Kärkeen nousivat yleisten alueiden ja tilojen roskaaminen sekä jätekatoksen epäsiisteys ja väärinkäyttö. Suurin osa kyselyyn vastaavista (76 %) ei kuitenkaan ole puuttunut naapureidensa käyttäytymiseen.
Asukkaiden kanssa tiiviisti keskusteleva Johanna on huomannut, että yhteisöllisyyteen ja avoimeen keskusteluun panostamalla voidaan lieventää ärsytystä ja lisätä ymmärrystä. Hän toivoisi enemmän ennakkoluulotonta asennetta naapureita kohtaan.
Tuttuuden tunne pihalla ja yhteisissä tiloissa lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta.
– Naapureilla saattaa olla erilainen rytmi tai kulttuuri, mutta meillä voi silti olla sama vika hississä. Silloin on samantekevää, mistä naapuri on kotoisin, Johanna sanoo.
Myös Piian mukaan turvallisella ympäristöllä varmistetaan se, että asukkaat viihtyvät kerrostaloissa paremmin ja pidempään.
– Koti on muutakin kuin asunnon seinät. Jos lisäämme yhteisöllisyyttä ja tuttuuden tunnetta pihalle ja yhteisiin tiloihin, voimme lisätä asukkaiden turvallisuuden tunnetta, Piia summaa.
Lisää yhteisöllisyyttä yleisön pyynnöstä
Naapurikummitoiminta ei suinkaan ole SATOn ainut naapuruutta edistävä kehityshanke. Lisäksi SATO kehittää talojen yhteistiloja, uusia yhteisöllisempiä asumisen konsepteja, kuten StudioKotia, sekä laajentaa asumisneuvontaa.
Piian mukaan hyvää naapuruutta edistetään ennakoivasti ja asukkaiden palautteita tiiviisti kuunnellen.
– Meiltä on esimerkiksi toivottu yhteisöllisiä tapahtumia ja tietoa kierrätyksestä, joten yhdistimme nämä kaksi asiaa, ja järjestämme seuraavaksi asukkaille oman lajittelu- ja kierrätystapahtuman, Piia iloitsee.
Myös naapurikummit kehittävät yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia ja aloitteita. Johanna on kerännyt kehitysideoita niin omalta naapurikummiyhteisöltään kuin naapureiltaankin. Hänellä on jo valmis toimenpidelista kotitalon viihtyisyyden lisäämiseksi.
– Talon oma Facebook-ryhmä, valokarnevaalit, viheristutuksia pihamaalle, talkoot, hän luettelee innostuneena naapureille suunniteltuja ideoitaan.
Naapurikummin vinkit: Näin opit tuntemaan naapurisi paremmin
Naapurikummi Johannan vinkit hyvään naapuruuteen.
Tervehdi naapureita!
”Kun moikkaa rennosti, niin tulee jutelleeksi jotain pientä ja luotua kuin huomaamatta parempaa fiilistä naapurustoon.”
Osallistu yhteisiin kokoontumisiin ja tapahtumiin
”Talkoot ja valokarnevaalit tekevät meille kaikille yhteisestä asuinympäristöstä viihtyisämmän. Niissä on hyvä yhteishenki ja voimme samalla keskustella talon asioista.”
Kerro toiveesi naapurikummille tai SATOlle
”Toiveet, palaute ja kysymykset kannattaa sanoa ääneen! Voihan olla, että naapuri miettii samaa asiaa. Juttelen mielelläni toiveista ja suunnitelmissani on järjestää kotitalollemme oma Facebook-ryhmä, jossa voisi myös antaa palautetta ja keskustella talon asioista iloiseen sävyyn.”