Paras asuinalue ulkoilijalle on... Vantaa?

Varsinkin maaseudulta kaupunkiin muuttaja saattaa haikailla kunnon metsikön perään, ja vaikka pääkaupunkiseudulla paljon luontoa onkin, jotkin naapurustot voittavat toiset kuusikonmitalla. Tässä jutussa fiilistelemme Vantaata, joka on paikoin mystinen yhdistelmä erämaata, lähikauppaa ja muutaman minuutin junamatkaa lentoasemalle.

Ollapa upouusi kerrostalokoti ja hillasuo siinä vieressä. Tai väljä ja kodikas lähiö, josta pääsee hiihtäen toiseen lähiöön. Tai kotiovelta avautuva luontoreitti, joka on niin pitkä että voit vahingossa päätyä Sipooseen. Jos haaveilet elämäsi vuokra-asunnosta näillä kriteereillä, hyppää junaan ja suuntaa Vantaalle.

Patikoi Petikossa

Tuhatseitsemänsataa hehtaaria. Toistan: tuhatseitsemänsataa hehtaaria. Niin laaja on Länsi-Vantaan Petikon ulkoilualue, jota vantaalaisviranomaiset kutsuvat "luontovirkistys"alueeksi. Ja on kyllä kumma, jos et Petikossa virkisty: Alueella on lehtoa, suota, peltoa ja niittyä sekä vanhaa metsää, jossa mieli seestyy mäntyjen katveessa. 

Kun kyselimme somessa Petikon tuntumassa olevan Kivistön parhaista puolista, moni mainitsi geokätköilyn. Alueen kätköt löydät kirjautumalla ilmaiseksi geocache.fi-palveluun.

Petikon läpi kulkee pääkaupunkiseudun maastopyöräilyhelmeksikin kutsuttu Reitti 2000, jota pitkin hurauttaa kaksipyöräisellä, hiihtäen tai omin jaloin Keskuspuistosta Pitkäkosken kautta Luukkiin ja takaisin. Koko lenkki on mitaltaan 110 kilometriä, joten rapsakka viiden päivän patikointi on tiedossasi, jos jalan meinaat vaeltaa. Legenda kertoo, että itsensä kunnossa pitävä pyöräilijä rullaa lenkin leikiten päivässä.

Polkupyöräilijä on pysähtynyt metsätielle säätämään pyöräilykypärää. Taustalla aurinko, jonka valoa siivilöivät vanhat männyt.
Pitkän pyöräreitin nousut ja laskut vaativat hapenottokykyä kokeneemmaltakin polkijalta.

Koska tuhatseitsemänsataa hehtaaria on paljon, sen reunoille mahtuu myös paljon koteja. Petikko ilahduttaa niin Kivistön ja Keimolanmäen kuin Martinlaakson, Myyrmäen, Vapaalan ja Pähkinärinteenkin asukkaita.

Koti Petikon tuntumasta? Tsekkaa nämä vapaat ja vapautuvat vuokra-asunnot ›

Paras asuinalue marjastajalle

"Marja-Vantaa", kas siinä nimi naapurustolle, pohtivat aikanaan kaavoittajat, kun suunnittelivat lentokentältä länteen avautuvaa aluetta. Lentomelun ulkopuolelle valmistunut Kivistöksi lopulta nimetty asuinalue ei kuulosta enää niin c-vitamiinivoittoiselta, mutta Isosuon mustikka- ja lakkapaikat pitävät marjastajat vetreinä. Hämeenlinnanväylän länsipuolelle noussut Keimolanmäki on paras asuinalue marjastajalle, lintubongarille sekä perhosten ja harvinaisten kasvien valokuvaajille.

Haluan marjastamaan - näytä minulle kaikki Kivistön ja Keimolanmäen kodit ›

Kuvassa kaareville julkisivuilla varustettuja värikkäitä kerrostaloja Vantaan Keimolanmäessä. Talojen takana avautuu metsä.
Todistusaineistoa: Katso tätä Keimolanmäen kotitaloilta alkavaa metsää! Vaelluskengät jalkaan ja menoksi.

Upouusi koti - ikivanhat metsät

Jos kaipaat metsän tuntumaan, mutta haluat olla kotisi ensimmäinen asukas, tule tutustumaan Keimolanmäen Lincolninaukion vuokra-asuntoihin. Maalämmöllä lämpiävissä taloissa on sähköistetty parkkipaikka sekä vaaleapintaisia luonnonvalossa kylpeviä koteja aina alle kolmenkymmenen neliön yksiöistä hukkaneliöttömiin neljän huoneen perheasuntoihin asti. Parvekkeiden ilmansuunnissa on valinnanvaraa ja ulko-ovelta kivenheiton päässä aistit avaava luonto.

Elämäsi koti Lincolninaukiolta ›

Simpukoita ja saukkoja

Luonto ei ole pelkkää metsää, tietenkään. Vantaan vesivoimaisin virtaaja on tottakai Vantaanjoki, joka tuntuu paikoin pieneltä purolta, mutta pauhaa toisaalla komeana koskena. Yksi parhaista simpukoiden ja saukkojen bongauspaikoista on Pitkäkoski Ylästön, Kartanonkosken ja Pakkalan naapurissa.  

Polveileva luontopolku vie Pitkäkosken rantamaisemiin ja lehtoihin, ja reiteillä happihyppelevän kannattaa pitää mielessä, että kyseessä on luonnonsuojelualue. Pyörällä ei suojelualueelle ole asiaa, mutta eipä siellä pyöräillessä ehtisi huomaamaan monimuotoista luontoa: nokkavarpusia, leinikkejä, parhaita mustaherukkapaikkoja.

Pitkäkosken tuntumassa on muuten kartano poikineen: Backaksen kartano on vantaalaisten valtti ja Helsingin puolella siintävät Haltialan kartanon maat.

Katso vuokra-asunnot kosken kuohujen tuntumassa ›

Paistaa se aurinko Itä-Vantaallekin

Vaikka väkirikkaat Tikkurila ja Hakunila tuntuvat urbaanilta stadilaisestakin, ei luonto ole kaukana betoniviidakosta. Ihan tuhanteenseitsemäänsataan hehtaariin ei Itä-Vantaan luontotarjonta yllä, mutta alueella on monta pientä luonnonystävän ihmemaata.

Pieni tyttö tikkukaramellimekossa katsoo kerrostaloa pihalla. Tytöllä on saparot.
Tämä vehreä piha ja jutun pääkuvan metsikkö löytyvät Koivukylästä.

Hiekkaharjun kainalossa avautuvat Rekolanojan laakson pellot ja niityt - lintubongarin unelma, ja Tikkurilan eteläpuolella virtaa vanhan tehdasalueen värittämä Keravanjoen Tikkurilankoski

Hakunilassa moni toivoo lumista kevättalvea, että pääsisi sivakoimaan Hakunilan urheilupuistosta alkaville hiihtoladuille. Puistosta on mukava lähteä taivaltamaan kesäisinkin pidemmälle, sillä Ojangon ulkoilualueilla kiertelevät luontopolut ja niittymaisemat ihastuttavat vaihtelevuudellaan: On perhosia, hevosia, koirien koulutusalueita ja jälleen kartano poikineen - Håkansböle ja Nissbacka.

Haluan heti vuokra-asunnon Itä-Vantaalta - näytä vapaat kodit › 

Vihoviimeinen korpimaa

Vielä on mainittava yksi valloittava vantaalaismaisema: Kuusijärven luonto- ja virkistysalue Itä-Vantaan Kuninkaanmäessä. Nimet kertovat tässä ihan kaiken: Kuusijärvellä on kuusia ja kuningaskin on käynyt siellä piknikillä - tosin tarina ei kerro, vierivätkö eväät mäenrinnettä vai löysivätkö tasaisen maan murkinalle.

Kuusijärvessä on se hyvä puoli, että jos haluaa lähteä pidemmälle, voi päätyä Sipoonkorven kansallispuistoon. Jos se ei ulkoilmaentusiastille riitä, ei riitä mikään. 

Kuvassa oikealla nuoren naisen sylissä musta pörröinen koira. Linkki vie vapautuviin vuokra-asuntoihin Vantaalla.